Viikko 1

Voihan sanonko minkälainen viikko takana! Vai sanonko vaan, että lauantai, olethan sinäkin vielä olemassa :)

Maanantai - ihan kiva alku viikkoon, kun sain tiedon siitä, että palkankorotus on mennyt läpi. Saan nyt samaa palkkaa kun muutkin samaa hommaa tekevät. Ärsyttävää toki, että olen jo vuoden ajan saanut vähemmän palkkaa kun muut, mutta energia ei taida riittää tappelemaan asiasta. Sitä paitsi täällä taitaa olla ihan laillista olla epäreilu ja kohdella työntekijöitään miten sattuu. Vaikka £266 on iso summa, ei se ehkä ole kaiken sen tappelun arvoinen.

Äiti ja sisko, T sai ihan kunnolla satikutia, että meni pistämään Ipanan tuo mekko päällä tarhaan! 

Tiistai - iltavuoro. Jätin auton vahingossa sellaiseen paikkaan parkkiin, että sinne olikin portit menny kiinni, enkä työpäivän päätteeksi päässyt takaisin autolleni! Noloa, kyllä, mutta eipä siellä missään ollut minkäänlaista tiedotusta siitä, että portit menevät kiinni ja että kukaan ei myöskään voi niitä tulla avaamaan. Onneksi Vanhempi oli kotona ja pääsi hakemaan mut töistä kotiin.

Keskiviikko - Reipas tunnin kävelymatka töihin heti aamusta, mikäs sen parempaa.

Lisäksi illalla rikoin ihanan mukin, minkä äiti osti mulle vierailunsa aikana! Grr!

Torstai - Olin melkein kaksi tuntia myöhässä töistä, koska Ipanalle puhkesi ilkeän näköinen ihottuma ja jonotettiin tohtorin vastaanotolla yli tunti. Siitä puoli tuntia meni puhelimessa roikkueassa, kuuntelin kun vakuutusfirman tyyppi luki läpi sopimusehtoja. Se on ärsyttävää kun tietää miksi niiden pitää ne lukea ja miksi minun pitää ne kuunnella, mutta kun se on niin puuduttavaa - satavarmasti kummallekin.

Perjantai - Muuten suht normaali päivä, paitsi että piti tehdä ne torstain tunnit takaisin, eli homehduin työpaikalla yli 10 tuntia, perjantaina. :(

Sentään Ipana on viihtynyt tarhassa tosi hyvin. Ei kuulemma ole ikävöinyt ollenkaan. Enkä minäkään ihan niin pahasti kun luulin, sillä tarhassa on käytössä tuommonen järjestelmä, jonka avulla vanhemmat pääsee katsomaan kuvia päivän ajalta. Sinne myöskin kirjataan ylös satunnaisia havaintoja ja sitten toki päivän päätteeksi raportti niistä tärkeimmistä - syömiset, vaipat ja nukkumiset. Tosin meidän rinsessa ei kuulemma eilen paljoa päiväunista välittänyt vaan jatkoi touhujaan kun muut kuorsaili.

Toivon kovasti, että seuraava viikko menee vähän paremmin!

Syyskuu

Tänään ei paista aurinko! Ei ihmekään, kun tietää mikä huomenna on edessä. Normaalisti olisin töissä kahdeksasta yhteen, mutta huomenna pitääkin olla puoli viiteen asti töissä. Normaalisti tulisin töistä kotiin, mutta haenkin matkalla Ipanan tarhasta! Ja vaikka vielä pari viikkoa sitten mietin tätä ihan hyvissä mielin, nyt sitten kuitenkin jonkunlainen muutosvastarinta painaa mieltä.

Tämän viikon aikataulu on, että Ipana on tarhassa maanantaina ja keskiviikkona 3.5 tuntia ja perjantaina 8.5 tuntia. Loput ajasta kotona joko daddyn tai minun kanssa. Ei siis ihan niin kamala kun joskus jossain vaiheessa pelkäsin. Toivomme, että noita 3.5 tunnin päiviä olisi tuhat kertaa enemmän kun 8.5 tunnin päiviä - niinkun pitäisikin olla. Harmi, että niitä pitää nyt olla yksi heti ekalla viikolla!

Jätettiin Ipana harjoitusmielessä tarhaan tunniksi ja mokomakin oli nauttinut olostaan eikä edes hätkähtänyt kun tultiin se hakemaan sieltä pois - niinkun että hetkinen missäs te olitte ja mikäs tää homma nyt on olevinaan? Ei, Ei mitään sinne päinkään! Tais se sieltä leikkiensä keskeltä hihkasta "hey daddy, hi mummy!" ja sitten tulla näyttämään jotain hienoa lelua. Henkilökunta kehui kuinka nätisti se oli leikkinyt ja että eihän tässä sitten muita tutustumiskertoja tarvitakaan. Mun teki mieli heittäytyä lattialle ja potkasta kunnon raivarit, että mutta mitens sitten minä?! Kaipa tähänkin tottuu kun siitä alkaa tulla enemmän rutiinia.

Nyt on muuten Vanhempikin löytänyt tavaroilleen paikat, joten asumisjärjestelyt on nyt vihdoin kaikki valmiina. Nuorempi sai heti lisää rohkeutta ja tuntuu, että sekin nyt uskaltaa olla vapaammin, kun ei ole tavallaan yksin meidän (mun, T:n ja Ipanan) kanssa.

Eilen käytiin koko porukka, miinus T (koska sillä oli töitä), plus T:n veli ja sen vaimo (joka kertoi juuri olevansa raskaana! Iik!) Weymouthin Sea Lifessa! Se on meiltä noin tunnin ajomatkan päästä. Päivä oli Sea Lifen suhteen varsin onnistunut - sen jälkeen sitten vaan lähdettiin etsimään ruokapaikkaa, kävellen, ja sitä kävelyä sitten riittikin...

Sea Lifesta varmaan parasta teki se, että luulin sen olevan huomattavasti pienempi paikka, mutta sieltä löytykin ihan kivasti kaikkea nähtävää. Oli pingviinejä, kilpikonnia, saukkoja, hylkeitä ja löydettiin myös Nemo!

Niin ja sitten vielä tämä yks, josta en tiedä mikä kala on kyseessä, mutta vähän semmoselta hmmmm-otsaltahan tuo näyttää...

Ehkä sieltä joku lukija osaa kertoa mistä kaverista on kyse?